Akihautitigut Himmauhianit

Uvani kingullirmi 1800’s nguqtillugu, ahinit qilalugaqhiurtunit umiat manikhautiliuqhimavlutik nattiqhiurnigut Ukiuqtaqtumi. Kapanitkut himmauhiliuqtahimavlutik Inuinnainut qakugunguqtumi. Tiritqulgit nattiit ikayuutauvlutik himmauhiuvluni inuinnait angunahuaqtunut. Tadja nattiqhiurniq atuinnaqhimavlutik ublumimut manikhautiliurnirnut Nunavunmiunut, uvanilu 1960’ sittauq hamna annguttiit pidjutaunigut hunakkutauniraangat nutqaqtailinahurrittut nattiit amiinit himmauhiatigut. Talvangaanit ayuqhautiliqhutik ikayurahaurtunit, hapkuat Amialikamiuttat turaaqtitauhimavlutik haffumingat Imamiuttat Uumayunit Hapumminahuaqtunit Atuagaq 1972 mi. Nunavut nattiit amiita qinngiyauhimavlutik aturnikkut atuqtakhainit 85 % pusaanit avatquumayumi tamainnut Kaanatamiunut amiit niuviqtaunigut US nut niuviqtaunikkut.

Uvani 1980’s mi, hapkuat European Kavamatuqaryuangit nutqaqtirnahuaqhugit haffumingat turaaqtitinirnut nattiit huliyakhautikhait hivuniginahuaqhugit Newfoundlandmiunit nattiqhiurnikkut. Kihiani Inuinnait huliyakhamingnit atuqtaunahuarnikkut kihimi pinahuanngitamingnit havaangit Newfoundlandmit Nunavunmiunut nattiit amiinit niuviakhait nutqaqtitauhimagamikluniit, haffumingalu tiritquligit nattiit amiita Nunavunmiunit tammaqtauvlutik. Niuviakhait ikivalliavlutik haffumingat 50,000 amiinik 1977 mi ikivalliavluni 1,000 avatquhimaittumi uvani 1988 mi.

Hamna niuviakhaq ikitpallaaqhutik manikhautigut ikayuutikhainik nattiqhiurnigut huliyakhainit talvanngaanilu ayuqhautivallaaqhutik, maniliurnigut katimaqattautigivagailu ayuqhautait.

Kihiani tahapkuat nutqaqtitinahuaqtut huradjanik angunahuarnigut hulivallaaqpakhutik nattiit amikhat pivalliayumavlutik uvani qitqani 1990’s mi. Ikitpallaaliqhuniluguuq European maniliurnikkut haniruutauvlutik hakugikpiaqtumik Chinese nut Russianmiuttaniklu pivalliayumavlutik Nunavunmiut nattiit amiingit. Hamna niuviakhait pivalliayumaplugit nattiit amiit aanuraakhainit angiklivallialiramiklu Nunavunilihaaqhutik haffumingat Kaanatam nunallaami. Hamna pivallaarninga turaaqtitauhimaliqhuni mikiyumik katimayiinit havaktunut nanminiriyainit hanauyaliuqtunut/tiliuqtaulaaqtunullu havakhimayunit aimavianit. Hapkuat Hilaryuat Papattittinirnit Katimayiita (IUCN), hilaryuap anginiqhautaa ihumagiyauttiaqhimayunillu papattitinirniit katudjiqatigiik, niruaqhimavlutik maligautikhainit uvani 2004 mi Katimaryuaqhimahimayut akhuuqhutik katimayiita gavamaita pitqunngitamingnit nutaamik himmauhianit nutqaqtittinirnut nattiit hulidjutikhainit amigaittumik inugyuanganit, nutqaqtailinahuaqtunut qulaani.

Europeanmiut huradjat piyungnautit ikayuqtauhimayuq haffumingat U.S. Inuuttiarnikkut Katudjiqatigiit uumingalu Hilaryuarmit Manikhaliurnikkut haffumingat Huradjanit Ikayuutikhainit, huli nutqaqtitinahuaqpagait turaaqtitinirnut tamainnut nattiit huliyakhaita uvani Europeanmiut Katudjiqatigiiktunut nunallaangi. Huradjat piyungnautiit Katudjiqatigiita uqaqhimavlutik ikayurniaqhimayait nunaqaqaartunut amiitigut havaktakhautainit, kihimi hapkuat katimayiit ikayuqhimaittut hapkuningat atuqtaunikkut.

Hapkuat nanminiriyaat hapummiyakhait quviahuutikhainik naliriikhutik. Mamianaugaluaqtuq,atuagait qauyihaiqannginnamik tun’ngavikhaat haffumingat atuqattaqtakhautikhainik ayuqhautigiyaat.

img