Avatittiliriniq

IKAYUUTIGUT AULATTITINIQ

Una tititqulgit nattiit avaliqanngittut huraaq. Ingilraraakpakhutik inmikkut, katilviuhimaittut qairulgittut. Takuhimaittut atauhirmik malrurnilluniit titiritqulgit nattiit atautikkut hikumilu iiqhimainnaqhutik imarmiluniit. Uumayuliriyiit qauyihaqtit uqaqpakhutiguuq ayurnaqhivaktut qaffiuyaakhaita nattiit, kihimi tingmiakkut nalunaiqhiqattaqhutik nattiangilu ihivgiuqtauvaktut nalunaipkaqhutik hamna tiritqulgit nattiit amigaittunik nattilgit 1.5-2 million avatquumania. Hamna nalunaitkut humiliqaak uqaqhimanngittut ikilruurnia, tadja Inuit anguyaat, 35,000 ukiungagut, avatainnaa.

Nattiqhiurniq aahiit uumayumik Nunavunmi ihivgiuqtauttiaqhimayut haffuminga Nunavut Uumayulirigyuakkut Katudjiqatigiik. Katimayiit nahuriivaktut Inuit pitquhiitigut qallunaat qauyiharniukkut. Huliyakhait aulattitiuvlutik Kanatam gavamatuqait aulattitiyiunit.

Amihuuyut nalunaitkuhiit titiqqat titiraqhimavlutik 1998 mi hapkuninga Nuat Atlantic Imamiuttat Uumayunik Amaamaktipkaiyut Katudjiqatigiit (NAMMCO) Qauyihainirnut katudjiqatigiik ikayuqpakhutik qiniqpakhutik ihivgiuqhiyunit ilihautiyullu haffuminga tiritqulgit nattiit amigainnia uumingalu anngutikhait nalunaitkutit. Hamna kingulliriyaat haffuminga NAMMCO ‘p havaariyait hamna “tadja angunahuartut tukiliutait ahivarniillu akhuukhimayukhaunngittut aallannguqtiqhutik tiritqulgit nattiit katittunit.“ Kihianittauq Inuit angunahuartut ilitturinngittut aallannguqhimayunit aanniaqtailinirnut aktinganilluniit nattiit qangaliqaak, huli ilitturihimaittullu aanniarutiqaktumik. Nunavutiup tiritqulgit nattiit katittuni, tamainnut naunaitkut naammakhutik.

img