Inuuhittiarniq

Inuit tautuktuuyaqtait inuuhimayut huraat anirniqaqhutik aniqhaangalu ulumuuqtuq tuqutkumilu ittukhauvlutik. Inuit quyagilluaqpagait niqinut, anuraanut ahiit aturvikhainlu. Kivgaqtiuyut haffuminga Kaanatam Uumayuliriniup Aanniaqtailiniit Katudjiqatigiik ihivgiuqtauvlutik haffuminga.

Kaanatamiuttat qairulik nattiqhiurniq uvani 2002 mi taamna, tamainnut huradjat ihivgiuqtauyut, 98% tuqutiqtauvlutik naamagiyauvlutik ihumagittiaqhutik taimaa. Hamna qauyihaqtut ihumagiyait naamagiyauvlutik huraatigut ihivgiuqhiyunut uukturautait pidjutauvluni uvani Nuat America Europemiuttat Kativikyuangani.

Una Tiliurutauhimayut Ihivgiurtamingnit (“Una Malouf Tiliurutauhimayunik”), tikkuartauhimayut haffuminga Kaanatam gavamatuqangit tupaummiqhutik haffuminga nattiqhiuquinngittuni katimayumi, kingulliuvluni hapkuat tuqutiqtut huradjanit piyungnautiyut nalaumayumik ihumagilugit hitamauyut; atuqhimayut huraat uumayut nungutuinaraliunngittut, ulurianaqtumik akhuuqtaugiaqanngittut tuqutiraangamik, huruqhimaittumiklu. Hamna Nunavutiup nattiqhiurniq katimautigiyaat tamainnut atuqtakhait.

 

ANGIQATIGIIKHIMANNGITTUT

HURADJAT PIYUNGNAUTIT INGILRAYUT UUMINGALU ANGIQTAUHIMANNGITTUNI HIMMAUHIAT

Inuit nattiqhiurniq angiqtauhimanngittut iniqhimaryuaqtut… Nalunaiqtauhimayut hivulliit pinahuaqhimalraaqtut Qablunaamit (Inuinnaunngittut; Europemanmiut) pitquinngittut Inuinnainut huliyakhanut hulidjutiqatuanguuvluni pitquhiita ilitquhiat.

- Wenzel “Huradjanut Piyungnautit, Inuuhitigut Piyungnautit: Nanminiriyaat Qauyiharnit, Manikhaliurnirnut uumingalu Ukpiriyaunigullu iluani Kaanatam Ukiuqtaqtumi” (1991)

HumaneNunavut ikayuqtut huradjat-qanurinngittiarnigut atuagat. Inuit kayuhitinnaqhutik avatainnut, huraat ihumagittiaqhugit ikayuutaugami anngutikhamut qangaraaluk ingilraat. Kihiani hamna atauttimuuqtut nunguvallialiqhutik haffumingat ihumaaluutaut huradjat-qanurinngittiarnigut katudjiqatigiit atuliqtitaunirnut qunniarutinik haffuminga nattiit hivullirmi maniliurutauvagaat.

Inuuhiq Ukiuqtaqtumi uumingalu ublumi ilaruhiuyut Inuinnait piyut nunamit ayuqhautilaaqhutik ihumannaqtut. Mamianaugaluaq, qayungnaqtunit qunniarutit taihiniillu ilaliutihimayut atuliqtitaunirnut huraat-piyungnautit katuhidjuqatigiit hiamahautigiyait pinahuaqtunut qauyiharniit kuingiiqhutik nipingit inungnut inuuhiriyainnik atuinnaqhugit nunami. Avatittilirinirnut qauyihautiuyuq atuqtaugiaqanngittuni nukiirlugit pitquhiit aallatqiingnut.
 

“Una tugliq ukpiruhuut haffuminga (huraat piyungnautit) ihumaa ualinirmiutauvluni inuk ahinungauliqhuni taamna haffumingat pilihaaqtunut tiliurutivluni inmikkut ‘hilamiutaq‘.†Kihiani kampaniit atuqtuarnirnungungittuni hapkuat inummariit huli aulattitihimainnaqtut angiqhimainnaqtut nunamit, huraat-piyungnautit ihumaa ilitturiyuq hamna angiklipkartut hakugingnia haffuminga hunakkutaa-hanayauhimanirnut tukiliutaa, hivituuliqhuni taamna mamihaqhimayuni avikhimayuq inungnut hilamullu.

– Herscovici “Tuglia Nanminiriyaat: Una Huraat-Piyungnautit Ihumaliurutaat” (1985)

Humiliqaak ukiungani avikhimavalliavlutik huraat piyungnautigut uumingalu papattittitiarniq katudjiqatigiit. Papattittitiarniq katimayiit tutqikhimattiartut ilitarihimavlutik hamna inuuhiat inuuhidjutat huraarnik. Kiuyauyariaqaqtut papattittiyut nutqaqtitiyuittut angunahuarnigut huradjanik humiutauyunut, harkening tiritqulgit nattiit.

Ihumaghaghiurtaarumik hamna papattititiyut ihumaalutaunngittuni hamna nattiqhiurniq piyuvluni ikpigihuunngittuuvlutik nattiqhiurnikkut iquvlutik, qaffiuyut avattitiyut katudjiqatigiik ahivaqhimavlutik haffuminga nattiqhiuquinngittuni katimayuni, haffuminga Hilaryuap Haraatigut tunngavia, inuuhittiaquiniq, Kaanata Autupaan haffuminga Ontariom Ikpigiyauyunut Katudjiqatigiit. Naunaittut hamna Hilaryuap Papattittinirnit Katimayiit (IUCN) qinngihimayut angiqtaunirnit ihumaliurnirnut huraat piyungnautit katudjiqatigiingnit ilauqataugiangani. Hapkuat katimayiit ikpigiyaat haffuminga avattitilluarnirnut inuuttiarnigut inikhautaa.
 

“Inuinnainut, uumayut nayurningata, hilauplu qanurittuuningit angunahuaqtunut pitquhiillu atauttimuuqtut.† Nattiit amiita, ukiuqtaqtumi hilaryuangat inungmiuliqtut haffuminga Euro-Kaanatamiunit, ikayuutauvluni ikittuni uukturautainit inmigut haffuminga uyaraqhiurtunit uqhuryuanganit, Gavamaitalu nakuuyumik hivunikhaa.”

- Wenzel “Huradjanut Piyungnautit, Inuuhitigut Piyungnautit: Nanminiriyaat Qauyiharnit, Manikhaliurnirnut uumingalu Ukpiriyaunigullu iluani Kaanatam Ukiuqtaqtumi” (1991)

 

 

img